3.4.2022

Lintuvuoteni 2021

 Kuvakisa toi uuden ulottuvuuden lintuvuoteeni 2021

Vuosi 2021 oli minulle lajirunsauden suhteen ehdottomasti pars koskaan. Linturetkien määrä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna myös paljon suurempi. Tuurillakin oli osansa siihen, että vuoden lopussa kasassa oli uusi ennätys 164 lajia. Eri lajeja sain kuvattua 146.

Alkuvuosi pöllöjen juhlaa

Olin alkutalven pöllöjen lumoissa, kun pääsin kuvaamaan Hannu Siitosen kanssa lapinpöllöä. Riionsalmessa oli peltoon istutettu männyn taimia. Myyriä oli alueella jäljistä päätellen siellä täällä. Kaksi lapinpöllöä saalisti useita päiviä pellolla. Hangen pinnalla näimme pöllöjen saalistustapahtumista jälkiä.
Pellon pinta kovettui viikon aikana ja näytti siltä, että pöllöjen saalistui vaikeuti, niin veimme pöllöille loukulla pyydystettyjä myyriä. 

                                                         Lappis valppaana !!
                                             Kynnet valmiina iskemään myyrän niskaan.
Lapinpöllöllä kynsissään myyrä.

Viirupöllö ja varpuspöllö pihalintuna

Tuuria oli melkoisesti, kun viirupöllö ja varpuspöllö tulivat saalistamaan pihapiiriin. Viirupöllö sai myyriä ruokintapaikan läheltä ja varpuspöllö tiaisia.

Mustasilmäinen viirupöllö on komea ilmestys.


Erittäin tarkka kuulo ohjaa viirupöllön myyrän niskaan.

Myyrä maistui viirupöllölle


Kovassa pakkasessa varpuspöllö on sulat pörhällään.


Varpuspöllön katse on tuima.

Kesällä pöllölajien määrä lisääntyi listalla

Heinäkussa huomasin erällä pellolla sarvipöllön liitelemässä useana päivänä. 
Se saalisti myyriä ja tapasin sen viikon ajan monta kertaa. Sain kuvattua pöllöä, kun piileskelin rehupaalien takana. Suopöllöllä oli reviiri Jyrkilässä ja onnistuin kerran sen näkemään. Pöllövuoden loppuhuipentuma oli, kun sain kuvata hiiripöllöä Intsilässä. Helmipöllöstä en saanut kuvia, mutta maaliskuussa kävin kuuntelemassa Kirjavalassa helmipöllön puputusta.

Sarvipöllö saalista.

Sarvipöllöllä on pitkä siivet.

Sarvipöllö kantoi poikasilleen isoja jyrsiöitä.

Hiiripöllö piilosilla!!





Hiiripöllö on hyvin kaunis pöllö.

Arosuohaukka säväyti keväällä

En ole koskaan aikaisemmin onnistunut näkemään arosuohaukkaa. Viimekesänä lähipellolla näin hyvin saman värisen haukan kuin sinisuohaukka. Menin pellon reunalle odottelemaan rehupaalin taakse, jos kauempana liitelevä haukka sattuisi tulemaan lähemmäksi. Tuuria oli ja haukka tuli kuin tulikin ihan vierestä ohitseni ja sain näpättyä muutaman kuvan. Kun kuvia sitten kotona koneelta katselin, niin huomasin, että siipien kärkien tummia sulkia ei ollut koko kärjen leveydeltä. Lintukirjasta löytyi arosuohaukka ja se täsmäsi ottamiini kuviin.

                                                  Arosuohaukka saalistamassa.


Arosuohaukka on todella kaunis lintu.

Alkuvuosi oli hieno lintulajien suhteen. Sain Tetrisuolta kuvattua ristisorsan ja punakuirin, joita en ollut aikaisemmin edes nähnyt. Mustaleppälintu oli uusi laji minun lintuseurantalistaani. Kesällä Tetrisuolta, Jyrkilästä, Pohjarannasta ja Lammintauksen lietteeltä irtosi kahlaajia, sorsia ja haukkoja. Syksyllä oli kasassa jo liki 150 lajia ja 135 lajia olin saanut kuvattua.

Nuori kanahaukka otti mittaa korpista Tetrisuolla.

                                     
                                             Hiirihaukka ottamassa korkeutta heinäkuun nosteessa.
                                                    
                                    Mehiläshaukalla on siro pää kuin kyyhkysellä.
                                                                            
                                           Vahdinvaihto palokärjen pesällä.
                                                             
                                             Kapustarintoja kevätmuutossa Tetrisuolla.
                                                                 
                  Sinirinta ja tylli poseerasivat Siikalahden patotiellä syysmuuton aikaan.
                                             
                                                                              
Tundrakurmitsoita ja suosirrejä kevätmuutossa. Jyrkilän tulvalammikolla.

Mustaleppälintu oli minulle uusi laji. Kuvattu Tapulikujalta Parikkalasta

Mandariinisorsa Savonlinnan kauppatorin rannassa ei tehnyt vaikutusta paikallisiin pullasorsiin.

Vuoden viimesinä päivinä onnistuin kuvaamaan urpiaisen, joka oli "piilotellut" minua koko vuoden. Kesän aikana en muistanut kuvata haarapääskyä ja koskikarakin jäi saamatta. Leikkimielinen kisa Kauko-veljen kanssa oli hieno, koska kilpailu innoitti minua liikkumaan enemmän ja kamera oli aina mukna reissulla. Syksytalven piristys olivat tilhet. Sain kuvattua niitä orapihlajan marjoja syömässä. Ne ovat äärettömän hienoja lintuja.

Urpiainen pakkasessa lepän urpuja availemassa.






Pyrstötiaiset ovat hyvin sympaattisia lintuja.

Hanhia oli jälleen suuria määriä niin keväällä kuin syksyllä Saaren pitäjän pelloilla. Onnistuin kuvaamaan tiibetinhanhen Jyrkilässä, sekä Pohjaranssa risteymähanhen. Sillä oli tiibetinhanhea muistuttava pää ja kaula, mutta selkäpuoli oli kuin tundrahanhella. Punakaula- ja lyhytnokkahanhi sattuivat myös keväällä kohdalle. 

Kuvasin metsojen sodinta Kirjavalassa. Tämä ukko oli menettänyt osan pyrstösulistaan.
Tiibetinhanhi valkoposkien seassa Jyrkilässä syksyllä.
Kottaraisia, töyhtöhyyppiä ja suokukkoja syksyllä Tarnalassa.


Risteymähanhi Pohjarannan tornin lähellä
Punakaulahanhi erottuu hyvin valkoposkein seasta.


Isokoskelopoikue mökkirannassa.













2.4.2022

Pihalintujen talvi

 Varpuspöllö on nyrkin kokoinen ovela saalistaja

Seurasin viikon verran varpuspöllön touhuja pihapiirissä lintujen talviruokintapaikan tuntumassa.
Pöllö käytti väijymispaikkoina kottaraisenpönttöjä. Se mahtui juuri sopivasti pöntöön 50 millin halkaisialtaan olevasta reiästä. 



Kun ruokintapaikan linnut jäivät pitemmäksi aikan maahan pöntön alapuolelle, niin pöllö hivuttautui pöntöstä ulos ja syösyi maahan tiaisten kimppuun. Pöllö sai saaliikeseen talitiaisia, joiden reaktiot eivät olleet riittävän nopeita.



Varpuspöllö istuskelin useina päivinä lehtikuusen oksalla seuraillen pihapiirin tiaisten lentelyä. Tiaisilla oli "hälytys päällä" yhtäjaksoisesti niin pitkään, kun pöllö oli näkösällä. Varoitusääniä kuului jokapaikasta, eivätkä tiaiset menneet mihinkään riskipaikkoihin.
Aikansa kuunneltuaan tiaisten melua, niin pöllö poistui metsän suojiin.
 

Varpuspöllö on hyvin sympaattisen näköinen istuessaan oksalla tarkkailemassa saalista. Salmannopeasti  se muuttu julmaksi pedoksi, joka käy joskus jopa itseään suurempien lintujen kimppuun.


Varpushaukka tiaisten kiusana

Talvenaikana ruokintapaikan pikkulintuja ahdistelee varpushaukka. Se on taitolentomestari ja pystyy nappaamaan pikkulintuja hankalistakin paikoista. Orapihlasapensas on varpushaukalle tekemätön paikka. Kun pikkuintu ehtii pensaan oksien suojaan, niin silloin haukka on aseeton. Joskus haukka jää istumaan pensaan lähelle puun oskalle ja odottaamaan, jos pensaassa kyyhöttävän pikkulinnun hermo pettää ja se lähtee liikkeelle. 





 

Talvella tikat tulevat mielellään hakemaan vaihtelua ruokavalioon ruokintapaikan rasvapötköstä

Palokärki on joskus pyörähtänyt rasvapötköä napostelemssa. Tämä "pate" tonkii toukkia koivusta.

Keväällä ruokintapaikalla selvitellään joskus myös välejä. Kaksi valkoselkänaarasta tuimassa taistossa.

Käpytikka on rasvan suurkuluttaja.

Kun kaksi valkoselkäurosta sattuu samaan aikaan rasvalle, niin se tietää nahistelua.




Pikkutikka on joskus käynyt rasvalla.

Harmaapäätikka on ruokintapaikan vakiovieras koko talven.